Turvapaikanhakijat kirjastossa

Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi vuoden 2015 aika­na merkittävästi ja nopeasti. Eurooppaan suuntautunut pakolaisvirta toi tuolloin Suomeenkin yhteensä yli 30 000 turvapaikanhakijaa ja maahan perustettiin nopeassa tahdissa yli sata uutta vastaanottokeskusta tai -toimipistettä. Turvapaikanhakijoita tulikin  moniin sellaisiin kuntiin,  joissa kirjastoilla ei ollut aikaisempaa kokemusta maahanmuuttaja-asiakkaista.

Muuttuneessa tilanteessa oli tarvetta selvittää turvapaikanhakijoiden kirjastonkäyttöä ja sitä, mitä sellaisia palvelutarpeita heillä on, joihin kirjastopalveluin pystytään vastaamaan ja mitä ensisijaisia toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi tarvitaan.

Kirjastoilla on vanhastaan oma roolinsa kotoutumisen tukemisessa. Ne tarjoavat välineitä mm. kielen oppimiseen, ohjausta tiedon hakemiseen  ja uuteen kotimaahan tutustumiseen. Lisäksi kirjastoilla on käytettävissään myös yhteisiä valtakunnallisia aineistoja maahanmuuttajien palvelemiseksi.

Selvitystyö tehtiin vuoden 2016 aikana ja sitä varten haastateltiin yli 100 turvapaikanhakijaa pääkaupunkiseudulla, Turussa, Joutsenossa ja Kauhavalla. Haastateltujen äidinkielet olivat arabia, persia(dari), kurdi, pashtu ja somali.  Aikuisten keski-ikä oli 29 vuotta ja suurimmalla osalla oli joko peruskoulu- tai toisen tai kolmannen asteen tutkinto.

Reilusti yli puolet, lähes 60 %, selvityksen otoksesta oli käyttänyt kirjastoa Suomessa oles­kelun aikana. Tuloksista on nähtävissä, kuinka koulutustaustalla ja kielitaidolla on vaikutusta kirjaston käyttöön, mm. tiedon saantiin kirjaston eri palveluista ja niiden hyödyntämiseen, lukuharrastukseen ja oma-aloitteiseen kielenopiskeluun.

Turvapaikanhakijat tulevat maista, joista monissa ei ole sellaista kaikille avointa yleisten kirjas­tojen järjestelmää kuin Suomessa. Monet heistä eivät tunne yleisen kirjaston palveluperiaatteita, kuten sitä, että kaikki voivat tulla kirjastoon, vaikka vain viettämään aikaa tai että kirjaston käyttö on lähtökohtaisesti maksutonta. Kirjastoissamme kirjojen ohella tarjottavia monipuolisia muita aineistoja, palveluita tai ohjelmia ei juurikaan tunneta, vaikka kirjastoa olisi kotimaassa tai lähtömaassa käytettykin.

Selvityksen mukaan ovat kirjastot eri puolilla maata tarttuneet ripeästi toimeen ja pohtineet uusille tulijoille tarjottavia palveluita. Kirjastoverkon yhteiset valtakunnalliset palvelut tunnetaan ja ne on verrattain hyvin otettu käyttöön myös niissä kunnissa, joissa on vähäistä tai ei lainkaan aikaisempaa kokemusta turvapaikanhakijoista tai maahanmuuttajista.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoprosessiin ja maahanmuuttajien palveluihin yleensäkin liittyy eri virastojen ja toimijoiden keskeinen yhteistyö ja siksi myös paikallinen tiedonvaihto on erityisen tärkeää. Kirjastojen palveluita ei välttämättä tunneta muiden toimijoiden, niiden viranomaisten ja järjestöjen piirissä, jotka ovat tai olisivat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätön tausta ja tuki myös kirjastoille.

Kirjastoilta vaaditaankin tässä aktiivisuutta ja omista palveluistaan tiedottamista. Myöskään maahanmuuttajien osallisuutta palveluja kehitettäessä ei tule unohtaa. Suomeen saapuneet haluavat myös esitellä omaa kulttuuritaustaansa ja kirjasto tarjoaa paikan, jossa kuntalaiset voivat kohdata tulijoita ja tutustua heidän kulttuuriinsa.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa Kirjastot.fi -sivuston Julkaisut -osiossa ja osoitteessa:

http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Turvapaikanhakijat%20raportti%20lopullinen%20pdf.pdf

 

Share on FacebookShare on LinkedInTweet about this on Twitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *